Joku kuuntelee

Rokissa oli nastaa. Tänäkin vuonna. Bändejä tuli käytyä kuuntelemassa varsin valikoidusti, aika kului enemmänkin roplatessa kuvia Verkkotoimituksessa.

Perjantain Sulo-Klubilla näin vilauksen aina yhtä loistavasta Klaus Thunder & Ukkosmaineesta odottaessani 22-Pistepirkon keikan alkua. Pirkot eivät pettäneet taaskaan. YleX-lava oli kuin tehty heitä varten. Keikka oli onnistunut, isännät soittivat sekä vanhempaa että uudempaa tuotantoa. [kuvia]

Kari Peitsamoa en ollut aiemmin keikalla nähnytkään. Kerran mies tuli käyräsarvisella fillarilla vastaan. Peitsamon trubaduuriosasto on itselleni hieman vierasta, mutta muu yleisö tuntui pitävän.

Stam1naa elikkäs Sm3tanaa oli nastaa kuvata, musiikista ei jäänyt mitään mieleen. Pään kun laittaa kuvausasentoon, musiikkia ei paljon rekisteröi. [kuvia]

Lauantain musiikillisen osuuden aloitin kuvaamalla ja fiilistelemällä Herra Ylppöä ja Ihmisiä. Ylppö on maneereineen loistava esiintyjä ja Ihmisten kanssa tehdyt biisit hienoja. [kuvia]

Scandinavian Music Groupia katselin parin biisin verran. Jengi on kovasti ammattitaitoista, mutta keikka ei ainakaan tuolta osin ihan suuremmalti kolahtanut. Hieman kliinisen tuntuista.

Von Hertzenin veljekset toivat auringon esiin ihan konkreettisesti, kun poijjaat aloittivat biisillä Bring Out the Sun. Keikka oli todella loistava, hyvä ettei tippa tullut linssiin Freedom Fighterin kajahtaessa ilmoille. [kuvia]

Lauantaipäivä oli varsin työteliäs, enkä jaksanut jäädä kuuntelemaan edes Ismoa. Vaikka hotellimme oli parin kilometrin päässä festarialueesta, Eläkeläisten humpan tahdit ja ilotulitus kuuluivat enemmän kuin selkeästi. Nukkumiseen ei auttaneet edes korvatulpat.

Sunnuntainen Kauko Röyhkä & Riku Mattila oli festareiden parhautta. Kauko on löytänyt itsestään aivan uuden vaihteen muutaman varsin keskinkertaisen levyn jälkeen. Suomessa on muutamia harvoja karismaattisia rokkareita, Kauko on ehdottomasti kärkikastia. [kuvia]

Vuokko Hovatta orkestereineen veti ihan hienosti, keikasta jäi vaan varsin mitäänsanomaton fiilis. Olisiko sitten ollut vaan ihan tavallisen tylsä. Tuure Kilpeläisen biisit sopivat Vuokonkin suuhun. [kuvia]

Ilosaaren hämmästyttävin ilmestys oli Turisas. Karva- ja nahkavermeisiin pukeutuneet artistit olivat ihan överiksi menon rajoilla. Soitto kuitenkin sujui ja meininki oli mahtava. Kollegaltani kuulin, että hanuristi ja viulisti olisivat jotain palkittuja muusikoita. Harmi vaan ettei viulusta ja hanurista kuullut juuri mitään. [kuvia]

Minulle on jotenkin haastellista tajuta Lauri Pähkän suosio. Kai se on sitten jotenkin seksikäs ja laulaa mukavia, sen verran iso lössi oli miestä kuuntelemassa. Itse kuuntelin porukan keikkaa yhden tuopillisen ajan, odottaessani Mad Sinin keikkaa. Mad Sinin psychobilly puri vanhaan punkin ystävään. Keikka oli uskomattoman energinen. Suuri huoli oli siinä, kuinka hyvin reippaasti laardia joka puolelleen kehoa kerännyt solisti selviäsi keikasta. Hyvin selvisi. [kuvia]

Sunnuntain viimeiseksi seurattavakseni jäi Mike Patton italoiskelmineeen ja sinfoniaorkestereineen. Keikkaa on kovasti kehuttu, mutta minusta se oli yksinkertaisesti paska. Vanhan miehen epäonnistunut yritys tehdä jotain erikoista. Sama on tehty niin monta kertaa. Aivan joutavanpäiväinen viritys. [kuvia]

Viikonloppu oli onnistunut, ensi vuonna ehkä taas uudelleen.